Kesällä 1970 livahdin ovesta ulos Kalliokadulla ja suuntasin siitä Itäkatua Isonpuiston ohi kohti satamaa. Isonpuiston kulmalla oli paljon väkeä ja maamme laulua soitettiin juuri kun pyrin oikaisemaan pitkin nurmikkoa aivan väkijoukon takaa miljoonamöljälle, mistä kulki siihen aikaan vuoromoottori Tiutisen saareen.

Matkani kuitenkin keskeytyi epäisänmaallisuuteni vuoksi, joku vanhempi rouva kiskaisi lippalakin päästäni ja läksytti minua hieman siitä, etten ollut paljain päin Maamme-laulun soidessa. Yritin kurotella tädiltä lakkia, mutta hän piti sitä korkealla päänsä yläpuolella. Pidin kuitenkin menetystä sen verran vähäisenä, että jatkoin muitta mutkitta matkaani ja ehdin juuri ja juuri Tiutisen "moottoriin".

 

 

 

Fyysikko A.S. Popovin rintakuva, 1970
D.B. Rjabitshev
Kotka, Isopuisto

 

Kipinäkoneen, eli radion keksijästä keskusteltiin noihin aikoihin vielä aika vilkkaasti, koska silloinen Neuvostoliitto näki radiolähetysten keksijänä nimenomaan fyysikko A.S. Popovin, joka oli Venäjällä esitellyt vuonna 1895 radiolaitetta edeltävän keksinnön.

Popov perustikin ensimmäisen varsinaisen lähetinaseman Kotkaan Kuutsalon saareen vuonna 1900. Kuutsalosta asema siirrettiin pian Kotkansaarelle. Toinen alkeellinen radioasema sijaitsi Suursaaressa Kotkan edustalla.

Radiolaite havaittiin pian varsin hyödylliseksi, kun Suomenlahdella haaksirikkoutuneen suomalaisaluksen miehistö pystyttiin pelastamaan Suursaaresta Kotkaan lähetetyn hätäkutsun avulla.

Popov ei ollut kiinnostunut radiolaitteensa patentoimisesta tai radion kaupallisesta käytöstä. Samoihin aikoihin radiolaitetta kehittelivät myös italialainen Marconi ja kroatialainen Nikola Tesla. Kilpajuoksun voitti lopulta Guglielmo Marconi, hän patentoi radiolaitteen vuonna 1886 Yhdistyneessä Kuningaskunnassa. Noina vuosina radiolaitetta kehiteltiin muuten myös Intiassa.